Länsi-Suomen
Rukoilevaisten Yhdistys ry
OoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoO


Etusivu
Tausta
Lyhyesti
Laulukirjat
Jumalanpalvelus
Tutkimus:
Tiivistelmä
Liikkeen synty
Abraham Achrenius
Anna Rogel
Matti Pukanhaava
Matti Paavola
Toiminta
Lähetystyö
Lehti
Biblia
Buggen postilla
Opetusta
Tilaus
Yhteystiedot
Palaute
Kysymykset
Haku

Karoliinien perintö

Elias Halminen


Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700-1721. Siinä Tanska, Puola ja Venäjä nousivat taisteluun suurvallaksi kohonnutta Ruotsia vastaan saadakseen takaisin edellisissä sodissa menettämiään alueita. Ruotsin nuori kuningas Kaarle XII sotilaineen eli karoliineineen saavutti aluksi loistavia voittoja. Kuningas oli "kunniansa kukkuloilla", mutta todellisuudessa vuosikaudet kaukana ulkomailla taistelut sotajoukko alkoi huveta täydennyksistä huolimatta. Tässä vaiheessa Venäjän tsaari Pietari Suuri valloitti Inkerinmaan ja huomattavan osan Baltiaa. Kaarle XII teki uhkarohkean suunnitelman iskeä tsaarin joukkojen selustaan ja vallata Moskova. Yritys päättyi Pultavan taisteluun 1709, jossa tsaari Pietari löi Ruotsin armeijan joukot. Antautuneet kuljetettiin sotavankeuteen Siperiaan. Tuona aikana Euroopan puhdasoppisuuden puolesta taistelleiden sotavankien keskuudessa levisi pietistinen herätys, joka sai tukea ja vaikutteita August Herman Francken Saksasta käsin alulle panemasta lähetystyöstä.

Karoliinihurskauden muodot olivat peräisin jo kuningas Kustaa II Aadolfin (k. 1632) ajoilta, jolloin Breitenfeldin ja Lützenin kentillä Saksassa luotiin Ruotsi-Suomen armeijan sotilasjumalanpalveluksen perinteet. Muodollinen ja kurinalainen sotilasjumalanpalveluselämä ei kuitenkaan tyydyttänyt kaikkien karskien karoliinisotilaiden hengellisiä tarpeita. Sodan ja myöhemmin sotavankeuden rasitukset, koti-ikävä ja kuoleman läheisyys pysähdyttivät yksinäisen soturin tekemään tiliä elämästään. Matka-arkuissa kulkivat mukana katekismus ja virsikirja. Toisinaan mukana oli myös Lutherin kirjoja, Johann Arndtin teos Totisesta kristillisyydestä tai muita hartaus- ja rukouskirjoja. Toisin kuin monet sotilaspappien saarnat, niiden sanoma johdatti lukijansa synnintuntoon, jota seurasi vilpitön parannuksen halu. Virret ja hartauskirjat tekivät puhdasoppisuuden aikana kaikessa hiljaisuudessa kallisarvoista sielunhoitotyötään.

Takaisin kotiin

Sotavangit ehtivät viettää Siperiassa kymmenen vuotta ennen kuin suuri Pohjan sota vihdoin päättyi Uudenkaupungin rauhaan 30.8.1721. Rauhansopimuksen mukaan sotavangit saivat molemmin puolin palata vapaasti kotimaahansa. Osa jatkoi palvelusta Ruotsin armeijassa, enemmistö siirtyi rauhan töihin.

Karoliinit toivat pitkältä sotaretkeltä mukanaan kristillisen uskon perinnön, joka oli kirkastunut heille voimakkaana. He jatkoivat kotimaassa hengellisen kirjallisuuden lukemista ja seurojen pitämistä. Alkuvaiheessa herätysliike rajoittui lähinnä upseeriston ja aliupseeriston lähipiiriin. Abraham Achreniuksen vaikutuksesta karoliinisen hurskauden vaikutteet levisivät laajemmin tavalliselle kansalle, myös Länsi-Suomen rukoilevaisten pariin. Heränneitten rukouselämään löi leimansa polvistuminen Jumalan kasvojen eteen. Siinäkin näkyy vanhan karoliinihurskauden perintö, jota sotavangit pitivät kunniassa. Sota-artikloissa säädettiin, että koko sotaväki, niin upseerit kuin miehistökin, polvistuvat, kun rukoukset luetaan.

Toimiessaan nuorena kotiopettajana eversti Creutzin perheessä Pernajassa karoliinien usko oli tehnyt Achreniukseen syvän vaikutuksen, joka ilmeni myöhemmin erityisesti hänen virsissään. Hän kuvasi uskovia perheitä näin: " He olivat ahkeria kirkossa kävijöitä, hurskaita ja lähimmäisiään rakastavia, ja heidän seurustelunsa koitui hengelliseksi rakennukseksi. Eivät he tehneet kenellekään pahaa, mutta he paheksuivat maailman iloja ja tansseja, tekivät eron jumalisten ja jumalattomien opettajien välillä, todistivat turmelusta vastaan, puhuivat uudestisyntymisestä ja uudestisyntyneistä Jumalan lapsista. Heidän kristinoppinsa oli niin puhdasta, ettei sitä vastaan ole mitään sanomista."

Elettiin aikaa, jolloin Jumalan Sana sai elää maallisen esivallan puheiden lisäksi myös sen sydämessä.

Lähde: Erkki Kansanaho: Siperia opetti. Hengellinen herätys Kaarle XII:n sotajoukoissa. Perussanoma 2002.




Sivuja päivitetty viimeksi 13.11.2017
Sivujen ylläpito: petri salomaPOISTA_TAMA(a)rukoilevaisuus com