Länsi-Suomen
Rukoilevaisten Yhdistys ry
OoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoO


Etusivu
Tausta
Toiminta
Lähetystyö
Lehti
2/18
3/18
4/18
Biblia
Buggen postilla
Opetusta
Tilaus
Yhteystiedot
Palaute
Kysymykset
Haku

Länsi-Suomen Herännäislehden pääkirjoitus 4/18

Länsi-Suomen Herännäislehdestä julkaistaan LSRY:n kotisivuilla pääkirjoitus. Koko lehden voit tilata kotiin painettuna tai sähköpostiisi e-lehtenä tilaussivun kautta.


Samalla kertaa syntinen ja vanhurskas

Timo Laato, päätoimittaja

Roomalaiskirjeen 7. luku on kautta aikojen ollut lukuisten tai pikemminkin lukemattomien tulkinnallisten erimielisyyksien kohteena. Ehkä suurin ongelma koskee kysymystä, kenestä tässä puhutaan: itse Paavalistako, yleensä kristitystä ja siinä tapauksessa ”vahvasta” vai ”heikosta” kristitystä, juutalaisesta, ei-kristitystä vai jostain toisesta?

Room. 7:ssä puhuu ”minä”. Huolimatta hyvästä tahdostaan ja monista vilpittömistä yrityksistään hän epäonnistuu toistuvasti ja raskaasti mielensä toteuttamisessa. Hän joutuu tunnustamaan, että hän ei tunne omakseen sitä, mitä tekee (jae 15). Hän tahtoisi tehdä hyvää vapaasti ja täydellisesti, ilman himojen tuomaa vastustusta ja tahraa. Oikeastaan himo on perussynti, tavallaan ”kaikkien muiden syntien äiti”. Jae 7 tiivistää koko Mooseksen lain yhteen käskyyn: ”Älä himoitse.” Täten pelkkä ”ulkonainen” hyvän tekeminen ei vielä riitä ”minälle”. Häneltä vaaditaan puhtaita motiiveja. Ei ”minä” varmaan aina pysty tekemään hyvää edes tekojensa puolesta. Joka tapauksessa hän ei ikinä – nimittäin niin kauan kuin synti herättää tai kiihottaa hänessä kaikkinaisia himoja! – pysty tekemään hyvää täysin vilpittömästi. Siksi kukaan ei todellakaan voi tehdä hyvää ilman syntiä. Himojen synnit vaivaavat kristittyäkin jatkuvasti ja jopa elämän loppuun asti. Hän ei pääse niistä eroon ennen sitä.

Jakeet 14-25 tekevät kauttaaltaan pikkutarkan eron kahden ”minän” välillä. Toinen on täysin turmeltunut ja kärkäs rikkomaan lakia. Toinen taas on hyvä ja halukas noudattamaan sitä. Epäsopu ”varsinaisen minän” ja ”vieraan minän” välillä aiheuttaa äärimmäisen vakavan ristiriidan. Missään vaiheessa ei jää epäselväksi, kumman puolella kirjoittajan sympatiat ovat. Pattitilanne syntyy siksi, että ”vieras minä” tavallaan takertuu ”varsinaiseen minään” eikä halua hellittää otettansa. Siksi hyvän tekemisestä ilman syntiä ei tule mitään!

Yhteenvetona omasta hengellisestä tilastaan ”minä” toteaa lopuksi jakeessa 25 palvelevansa tämmöisenä mielellä Jumalan lakia ja lihalla synnin lakia. Luther kirjoittaa kirjassaan Latomusta vastaan:

”Tämä on kaikkein selvintä puhetta. Katso, yksi ja sama ihminen samalla kertaa palvelee Jumalan lakia ja synnin lakia, on samalla kertaa vanhurskas ja syntinen. Sillä hän ei sano: minun mieleni palvelee Jumalan lakia, eikä: minun lihani palvelee synnin lakia, vaan: minä – hän sanoo – koko ihminen, yksi ja sama persoona, suoritan tätä kaksinaista palvelusta. […] Katso nyt, mitä edellä olen sanonut: pyhät ovat samanaikaisesti syntisiä, kuin ovat vanhurskaita; he ovat vanhurskaita, koska uskovat Kristukseen, jonka vanhurskaus peittää heidät ja luetaan heidän hyväkseen, mutta he ovat syntisiä, koska eivät täytä lakia, eivät ole ilman synnillistä himoa, vaan ovat kuin sairaat lääkärin hoidossa […].” (Valitut teokset I. Juva 1983, 193.)

Eittämättä tässä lainauksessa on tavoitettu jotakin hyvin olennaista. Room. 8 mukaan ”lihan mieli” ei alistu Jumalan lain alle (jae 7), mutta Hengen mieli alistuu (jae 6). Koska Room. 7 mukaan ”minä” yhtyy tai suostuu ilolla Jumalan lakiin ”sisällisen ihmisen puolesta” (jae 22), ei hänellä voi olla lihan vaan Hengen mieli. Vaikka Henkeä ei suoranaisesti mainita koko luvussa, johtuu ”minän” myönteinen asenne ”hengelliseen lakiin” (jae 14) juuri Hengen vaikutuksesta. Samanaikaisesti ”minä” kuitenkin joutuu tunnustamaan alistuneesti kyvyttömyytensä tulla paremmaksi tai täydelliseksi. Hän ei pääse irti lihasta, kuoleman ruumiista. Siten koko ihminen, yksi ja sama persoona palvelee todella sekä Jumalaa että syntiä. Hän ei pysty tekemään hyvää ilman syntiä. Hän on ja pysyy syntisenä ja vanhurskaana.

Luther antaa siten rehellisen ja syvällisen opetuksen kristityn tilasta täällä armonajassa.




Sivuja päivitetty viimeksi 18.4.2018
Sivujen ylläpito: petri salomaPOISTA_TAMA(a)rukoilevaisuus com