Länsi-Suomen
Rukoilevaisten Yhdistys ry
OoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoO


Etusivu
Tausta
Toiminta
Lähetystyö
Lehti
2/17
3/17
4/17
Biblia
Buggen postilla
Opetusta
Tilaus
Yhteystiedot
Palaute
Kysymykset
Haku

Länsi-Suomen Herännäislehden pääkirjoitus 2/17

Länsi-Suomen Herännäislehdestä julkaistaan LSRY:n kotisivuilla pääkirjoitus. Koko lehden voit tilata kotiin painettuna tai sähköpostiisi e-lehtenä tilaussivun kautta.


Avioliittolain muutos Suomessa

Timo Laato, päätoimittaja

Maaliskuun alussa astuu Suomessa voimaan laki, joka turmelee kristillistä avioliittoa ja perhettä. Siitä ei tule mitään siunausta maallemme eikä kirkollemme. Päinvastoin. Se koituu pahaksi kiroukseksi. Vielä vaikeammaksi tilanne käy, kun kansankirkkomme ei ole kyennyt antamaan raamatullista opastusta seurakuntiensa paimenille ja rivijäsenille. Piispojen ns. "kannanotto avioliiton puolesta" (tai tarkkaan ottaen selonteko kirkon opetuksen nykytilanteesta) kertoo lähinnä heidän yrityksestään totuttaa laumansa lampaat seuraamaan valhetta. He nimittäin siinä antavat hyväksyntänsä ja "siunauksensa" myös kristillisen avioliiton vastaisille parisuhteille ja sallivat jopa kirkkomme työntekijöiden elävän sellaisissa. Näin he julistavat petosta ja eksyttävät ihmisiä paatumaan synteihinsä.

Muualla kristillinen kirkko on toiminut toisin. Sisarkirkkomme Inkerissä hyväksyi 16. lokakuuta 2015 julistuksen samaa sukupuolta olevien välisistä suhteista. Dokumentin valmisteli ja esitteli Inkerin kirkon Teologinen toimikunta, ja sen vahvistivat piispa ja kirkkohallitus. Kirkolliskokous hyväksyi sen yhtenä osana Inkerin kirkon uskonopillista perintöä ja sitä "velvoitetaan noudattamaan" kaikkialla seurakunnissa.

Myös maailmanlaaja ortodoksinen kirkko, johon toinen kansankirkkomme kuuluu, on hyväksynyt asiakirjan kristillisestä avioliitosta Kreetalla 18.-27. kesäkuuta 2016 pitämässään pyhän synodin kokouksessa. Myös siinä sanoudutaan irti vääristä parisuhteen muodoista ja puolustetaan perinteistä ja kristillistä avioliittoa.

Julkaisemme seuraavassa molemmat kannanotot: edellisen kokonaan, jälkimmäisestä sen kaikkein keskeisimmän osan.




Inkerin kirkon deklaraatio "Samaa sukupuolta olevien välisistä suhteista"

1. Inkerin evankelis-luterilainen kirkko, joka tunnustaa ihmisten laista ja tavoista riippumattoman Jumalan sanan ylimmäksi auktoriteetikseen, pitää samaa sukupuolta olevien ihmisten välisiä sukupuolisuhteita syntinä ja kategorisesti pitää mahdottomana, että tällaiset suhteet voitaisiin tunnustaa Jumalan mielen mukaisiksi silloinkaan, jos valtio ja yhteiskunta ne hyväksyvät muodollisesti. (Apt. 5:29).

2. Tämä Inkerin kirkon kanta ei perustu tieteeseen, maallisiin lakeihin tai ihmisten perinteisiin, vaan selvään ja yksiselitteiseen Raamatun opetukseen siitä, että samaa sukupuolta olevien väliset seksuaaliset suhteet ovat "tervettä oppia vastaan" (1. Tim. 1:9-10), syntiinlankeemuksen seurausta (Room. 1:21-24) ja "luonnonvastaisten" ja "häpeällisten himojen" seurausta (Room. 1:26-27).

3. Inkerin kirkko pitää kristillisenä velvoitteenaan sekä velvoittaa myös kaikkia pastoreitaan ja diakonejaan välittämään ihmisille, jotka ovat langenneet syntiseen suhteeseen samaa sukupuolta olevan kanssa, Raamatun varoituksen, etteivät sellaiset "peri Jumalan valtakuntaa" (1. Kor. 6:9-10) sekä rakkaudella kehottaa heitä jättämään synti ja katumuksessa "ottamaan vastaan peson, pyhittymään ja tulemaan vanhurskaiksi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä" (1. Kor. 6:11).

4. Ihminen, joka on ollut synnillisessä suhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa, voidaan ottaa tai palauttaa kirkon yhteyteen vain, jos henkilö selvästi ja yksiselitteisesti tunnustaa tällaisen suhteen synnillisyyden, katuu aidosti ja ehdottomasti kieltäytyy jatkossa Jumalan tahdon vastaisista suhteista.

5. Inkerin kirkko kategorisesti kieltää sen, että samaa sukupuolta olevien välinen suhde eroaisi Jumalan silmissä tai Kirkossa mistä tahansa Jumalan tahdon vastaisesta asiasta ja muistuttaa, että Raamatun mukaan "joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin" (Jaak. 2:10). Inkerin kirkko tuomitsee ehdottomasti "valikoivan moraalin", jossa tuomitaan samaa sukupuolta olevien suhteet, mutta suljetaan silmät muilta synneiltä tai pidetään muita syntejä harmittomampina.

6. Inkerin kirkko kieltää sen, etteikö samaa sukupuolta olevien välisen suhteen syntiä voisi saada anteeksi, koska Jeesus Kristus sanoi, että "jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta" (Matt. 12:31), ja vakuuttaa, että anteeksiantamatonta on vain jääräpäinen, katumaton ja tietoinen synti, "he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät" (Hepr. 6:6).

7. Inkerin kirkko tunnustaa, että koska tässä maailmassa kristitty ei ole vapaa lihasta sen himoineen ja haluineen, kiinnostus samaa sukupuolta kohtaan, kuten mikä tahansa muukin kiusaus voi vainota aidosti uskovaa, Jumalalle antautunutta ihmistä. Kuitenkin kristitty, joka on Kristuksen kanssa yhdessä ristiinnaulittu Pyhässä kasteessa (Room. 6:3; Gal. 5:24) ja siten "synnistä vapautettuina" (Room. 6:18, 22), voi ja hänen täytyy taistella tätä kiusausta vastaan (1. Kor. 10:13; Piet. 5:6-9; Jaak. 1:12, 4:7) ja "pitää itseään synnille kuolleina" (Room. 6:11) ja "olla antamatta jäseniään vääryyden aseiksi synnille" (Room. 6:13). Inkerin kirkko kehottaa kaikkia palvelijoitaan ja työntekijöitään rakkaudella ja kärsivällisesti auttamaan ihmistä, joka kärsii tällaisesta kiusauksesta, pysymään totuudessa ja "olemaan varuillasi, ettet sinäkin joutuisi kiusaukseen" (Gal. 6:1).

8. Inkerin kirkko ei missään olosuhteissa vihi avioliittoon samaa sukupuolta olevia ihmisiä eikä kirkon sisäisessä elämässä tunnusta päteviksi maallisten tai uskonnollisten instituuttien toimittamia vihkimisiä tai muita avioliiton solmimisen muotoja.

9. Inkerin kirkko ei väkisin vaadi niitä ihmisiä noudattamaan omaa käsitystään eikä hyväksy sellaisten ihmisten ihmisarvon loukkaamista, joilla on tässä asiassa eriävä mielipide, mutta pidättää itsellään oikeuden vapaasti saarnata ja puolustaa omaa näkemystään sekä edesauttaa omaa näkemystään tukevien lakien hyväksymistä siinä järjestyksessä, joka valtiossa on hyväksytty.

10. Inkerin kirkko ei missään olosuhteissa kutsu palvelemaan, aseta Kirkon virkaan eikä valitse kirkon hallinnon toimielimiin ihmisiä, jotka elävät suhteessa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Ihminen, joka tällaisessa suhteessa elää, tulee erottaa virasta, palvelustehtävästä tai toimesta sekä vaaleilla valitun toimielimen jäsenyydestä.

11. Inkerin kirkko pidättää itsellään oikeuden tarkastella uudelleen ja yksipuolisesti katkaista yhteistyön sellaisten kirkkojen ja organisaatioiden kanssa, jotka historiallisesti kuuluvat luterilaiseen traditioon, mutta sallivat samaa sukupuolta olevien ihmisten liiton vihkimisen tai tällaisessa suhteessa elävien Kirkon virkaan asettamisen.

(Tarkistamaton käännös Erja Ivanova.)




Seuraavaksi myös keskeisimmät otteet ortodoksisen kirkon hyväksymästä asiakirjasta. Sitä lukiessa kannattaa huomioida, että avioliitto ortodoksisessa kirkossa ymmärretään sakramentiksi.

I Ortodoksinen avioliitto

1. Avioliiton järjestystä uhkaavat nykyajan sekularisaatio ja moraalinen relativismi. Ortodoksinen kirkko opettaa ja pitää tiukasti kiinni avioliiton pyhyyden doktriinistaan, jonka välttämätön edellytys on miehen ja naisen vapaaehtoinen liitto.

2. Avioliitto on ortodoksisessa kirkossa vanhin jumalallisen oikeuden liitto, koska ensimmäinen avioliitto säädettiin ensimmäisten ihmisten luomisen yhteydessä (1. Moos. 2:23). Tuo liitto ei ollut ainoastaan parin - miehen ja naisen - hengellinen sidos, vaan annettu mahdollisuus ihmissuvun jatkamiseen. Paratiisissa miehen ja naisen välille siunatusta liitosta tuli se avioliiton sakramentti, josta Uusi testamentti kertoo Jeesuksen "ensimmäisen tunnusteon" yhteydessä kun "Hän muutti veden viiniksi ja ilmaisi sillä kirkkautensa" (Joh. 2:11). Miehen ja naisen välinen erottamaton liitto on kuva Kristuksen ja Hänen kirkkonsa välisestä unionista (Ef. 5:32).

3. Kristus-keskeinen selitys avioliittoon selittää sen, miksi piispa tai pappi siunaa tämän pyhän liiton erityisellä rukouksella Pyhä Ignatios Jumalankantaja korostaa kirjeessään Polykarpos Smyrnalaiselle sitä, miten niiden, jotka liittyvät yhteen avioliitossa tulee toimia: "tehdä liitto piispan suostumuksella niin, että avioliitto solmittaisiin Herran tahdon eikä inhimillisen halun vuoksi ja kaikki tapahtuisi Jumalan kunniaksi" (Kirje Polykarpokselle 5:2). Jumalan säätämän avioliiton pyhyys ja liittoa kohottava hengellinen sisältö selittävät kehotuksen "pitäkää avioliitto kaikin tavoin kunniassa, älkääkä häpäiskö aviovuodettanne" (Hepr. 13:4). Tästä syystä ortodoksinen kirkko paheksuu kaikkea avioliiton kunniaa loukkaavaa (Ef. 5: 2-5; 1.Tess. 4:4; Hepr. 13:4).

4. Miehen ja naisen liitto Kristuksessa on kirkko pienoiskoossa tai kuva kirkosta. Kleemens Aleksandrialainen vakuuttaa: "Keitä ovat ne Kristuksen nimessä kokoontuvat kaksi tai kolme, joiden keskellä Jumala on läsnä? Eikö juuri mies, nainen ja lapsi, jotka ovat tulleet yhteen Jumalan nimessä?" (Stromata 3, 10, 68). Jumalan siunauksen välityksellä syntyvä miehen ja naisen välinen liitto nostaa heidät korkeimmalle portaalle, koska kaikkien pyhimmän Kolminaisuuden valtakunnan liitto on yksilöllistä elämää korkeampaa. Avioliiton edellytys on avioparin - yljän ja morsiamen, miehen ja naisen - yhdessä jakama usko Jeesukseen Kristukseen. Avioliiton yhteyden perusta on ykseys Kristuksessa, joka Pyhän Hengen välittämällä siunauksella säteilee Kristuksen ja hänen kirkkonsa mukaista aviollista rakkautta, Jumalan valtakunnan salaisuutta ja ihmiskunnan ikuista elämää Jumalan rakkaudessa.

5. Avioliiton pyhyyden suojeleminen on aina ollut myös sen perheen suojelemista, joka loistaa niin kirkossa kuin yhteiskunnassakin aviopuolisoiden välityksellä. Avioliiton sakramentissa luotu yhteys ei ole vain luonnollinen sopimus, vaan hengellistä voimaa siitä kasvavaan pyhään liittoon. Se takaa turvan lasten kasvatukseen ja koulutukseen riippumatta siitä, onko se kirkon vai yhteiskunnan vastuulla.

6. Avioliiton edellytysten (aviopuolisot eri sukupuolta, täysi-ikäisyys) ja rajoitusten (verisukulaisuus, kummisuhde, voimassa oleva avioliitto, eri uskonto) suhteen kirkko noudattaa pakanoiden apostolien Paavalin (Room. 7:2-3; 1. Kor. 7:12-15, 39) periaatteita. Pastoraalinen herkkyys niiden noudattamisessa on kuitenkin tarpeen. Vaikka Raamattu vertaa avioliittoa kirkon mysteeriin, kirkon käytäntö (praksis) ei sulje pois turvautumista niihin kreikkalais-roomalaisen lain "jumalallisen ja inhimillisen oikeuden" liiton periaatteisiin, jotka ovat yhteensopivia kirkon avioliiton sakramenttikäsityksen kanssa.

7. Nykymaailman olosuhteet ovat vaikeita avioliiton sakramentin ja perheen pyhän liiton toteutumiseksi. Sen vuoksi piispojen ja pappien täytyy sitoutua sellaiseen pastoraaliseen työhön, jossa suojellaan kirkon uskovia ja heidän mukanaan kuljetaan isällisesti ohjaten ja vahvistaen heitä vaikeuksien heikentämässä uskossa. Tässä työssä rakennetaan avioliiton järjestystä sille järkähtämättömälle Kristus-kalliolle, mitä eivät sade, tulvat tai tuulet tuhoa (Matt. 7:25).

8. Avioliitto on perheen sydän, ja perhe on avioliiton toteennäyttö. Nykymaailman painostus saada hyväksyntä myös muille yhteiselämän muodoille on todellinen uhka ortodoksikristityille. Avioliittoinstituution ja perhe-elämän kriisi huolestuttaa niiden aiheuttamista sosiaalisista ongelmista ja perinteisen perhekäsityksen muuttumisesta johtuen syvästi ortodoksista kirkkoa. Perhekriisien aiheuttajia ovat avioparit, joiden luoman jännityksen uhreiksi joutuvat viattomat lapset.

9. Miehen ja naisen lain mukainen siviilivihkiminen mahdollistaa yhteiselämän, mutta se ei ole sama asia kuin Jumalan ja kirkon siunaama sakramentaalinen avioliitto. Niitä kirkon jäseniä, jotka vihkiytyvät siviiliviranomaisen luona tulee pastoraalisessa vastuuntunnossa rohkaista ymmärtämään sakramentaalisen avioliiton siunauksen arvo.

10. Kirkko ei hyväksy jäsenilleen samaa sukupuolta olevien välisiä liittoja eikä muitakaan avioliittoa korvaavia yhteiselämän muotoja. Kirkon on käytettävä kaikkia mahdollisia pastoraalisia keinoja, että tällaisissa liitoissa elävät ymmärtäisivät katumuksen ja kirkon rakkauden merkityksen.

11. Avioliittoinstituution ja perhe-elämän nykyiset lieveilmiöt kuten avioerot ja abortit aiheuttavat vakavia seurauksia. Ne ovat suuri haaste kirkolle työlle nykymaailmassa. Tästä syystä kirkon paimenten on työskenneltävä väsymättä näiden perheitä koskevien ongelmien kohtaamiseksi. Kirkko kutsuu rakkaudessa kaikkia lapsiaan ja myös kaikkia muita ihmisiä, miehiä ja naisia, hyvään tahtoon, pyhyyteen ja uskollisuuteen rakentuvan perheen puolustamisessa.

Kristityn on hyvä olla tietoinen ja kiitollinen siitä, että tosi kristikunta pitäytyy edelleen Raamatun mukaiseen opetukseen avioliitosta miehen ja naisen välisenä suhteena. Suomessa vallitsevan ja vahvistuvan luopumuksen keskellä ei kenenkään tarvitse jäädä yksin. Ennen muuta kanssamme on hän, joka on luvannut pitää huolta piskuisesta laumastaan kaikkina aikoina, myös lopun aikana.






Olet lehden lukija (11.2.04 lähtien).



Sivuja päivitetty viimeksi 22.4.2017
Sivujen ylläpito: petri salomaPOISTA_TAMA(a)rukoilevaisuus com